Hopp til hovedinnhold

Lulli-Korea 2007

Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa čađaheigga njealjebeaivásaš almmolaš guossástallama Lulli-Koreas, miessemánu 8. beaivvis 11. beaivái 2007. Ruvdnaprinsabárra lei njunnošis stuora sáttagottis mas ledje almmolaš Norgga ja norgga ealáhusaid ovddasteaddjit.

Sii mátkkoštedje sihke Seoul, Busani ja Ulsan báikkiin:

Distaga miessemánu 8. beaivvi - Seoul

Vuosttaš beaivi álggii kránsabidjamiin Memorial Toweris. Memorial Tower lea oassi našuvnnalaš militeara hávdeeatnamis, ja lea huksejuvvon muitun gahččan soalddáhiid oskkáldasvuhtii ja maid sii leat bargan našuvnna ovddas.

Dan maŋŋá manai Ruvdnaprinsabárra Cheong Wa Dae báikái – mii lea Lulli-Korea presideantta gárdin - ja doppe soai ságastalaiga Presideanttain ROH Moo-Hyun ja Korea vuosttašroavváin, Madame KWON Yang-Sook.

KIM Dae-Jung ráfiguovddáš

Maŋŋá go ledje sudnuide čájehan Gyeongbokgung-palássa, de vulggii Ruvdnaprinsabárra KIM Dae-Jung ráfiguovddážii gos deaivvadeigga ovdalaš presideanttain ja ráfibálkášumi vuitin KIM Dae-Jungain ja Madame LEE Hee-Ho:ain. KIM Dae-Jung oaččui Nobel ráfibálkášumi 2000:s dan barggu ovddas maid son lea bargan oažžut demokratiija ja ráfi Lulli-Koreai ja oppalaččat Nuorta-Asiai, ja ráfi ja soabalašvuođa earenoamážit Davvi-Koreain.

Guossástallama vuosttaš beaivi loahpahuvvui mállásiiguin gos maiddái ságastalaiga Stáhtaministariin Han Duck-soo.

Gaskavahku miessemánu 9. beaivvi -Seoul

Iđđesbeaivvi lei Ruvdnaprinsabárra mielde go rahpe Ealáhusaidbeaivvi, gos čalmmustahtte surggiid gos sáhtášii álggahit lagat ovttasbarggu gaskal Norgga ja Korea.

Gaskabeaiáiggi doalai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa logaldallama ”Promoting Peace and Development: Norway’s Policy of Engagement” Korea Universitehtas, gosa Institutt for fredsstudier lei su bovden.

Seamma áiggi čuovui Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa seminára ”Bargu ja bearašeallin – sáhttá go daid ovttastahttit?” Lulli-Koreas leat stuora hástalusat dan dihte go riegádit nu unnán mánát, ja vuoras olbmuid lohku lassána johtilit. Dát ášši lea guovddáš fáddán Lulli-Korea politihkalaš áššelisttus, ja seminára guoskkahalai dakkár gažaldagaid go nissonolbmuid ja dievdduid vejolašvuođat bálddalastit bearraša ja barggu, ja movt dievddut sáhttet searvat bearašeallimii ja viessobargguide.

Turisma

Go Lulli-Koreas lea šaddan buoret ruđalaš dilli, de dat lea dagahan ahte olbmuin lea šaddan stuorát hállu mátkkoštit olgoriikkain, ja korealaš turisttaid lohku Norggas lea jámma lassánan maŋemus jagiid. Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa čuovui seminára, gos iešguđetlágan turistadestinašuvnnat muitaledje iežaset birra ja makkár fálaldagat guđesge leat Sihke Ruvdnaprinseassa ja Ealáhus- ja gávpeministtar Dag Terje Andersen doalaiga sáhkavuoru.

Norgga mearrabiepmut

Maŋŋelgaskabeaivvi čuovui Ruvdnaprinsabárra lágideami maid Eksportutvalget for Fisk lágidii. Lulli-Korea lea šaddagoahtán dehálaš márkan norgga luossavuvdiide, ja Ruvdnaprinsabárra beasai oanehaččat gullat korea guollemárkana ja norgga guollevuovdima birra. Dát dilálašvuohta lágiduvvui New Core Kim's Mart Supermarkedis Seoulas, gos Ruvdnaprinsabárra beasai máistet norgga luosa mii lea korea vuogi mielde ráhkaduvvon.

Beaivi loahpahuvvui Stephan Barratt-Due (fidjol) ja CHUNG Soon-Mi (bratsj) konsearttain mas maid ledje mielde 14 Euro-Asian Philharmonic Orchestra musihkára.

Duorastaga miessemánu 10. beaivvi - Busan

Busan lea Lulli-Koreas nubbin stuorámus gávpot, gos ásset 3.65 millijuvnna olbmo ja doppe lea máilmmi goalmmádin stuorámus hámman.

Busan Ealáhusaidbeaivvi rabai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa ja Innovasjon Norge hálddašeaddji direktevra, Gunn Ovesen. Dán lágideami ulbmil lei nannet daid buriid oktavuođaid mat juo leat gaskal Norgga ja Lulli-Korea mearra ealáhusaid oktavuođas, ja doppe lei sáhka norgga mearrabiepmuid, guollebiebmama, skiippaid huksema ja offshore-konstrukšuvnnaid birra.

United Nations Memorial Cemetery Korea

Maŋŋelgaskabeaivvi finai Ruvdnaprinsabárra United Nations Memorial Cemetery Koreas. 2300 gahččan soalddáha leat dása hávdáduvvan, ja okta sis lea norgalaš, 2. maskinista Reidar George Tveit. Maŋŋá oanehis seremoniija Reidar Tveit hávddi luhtte, bijai Ruvdnaprinsa kránssa dan ođđa muitomearkka lusa, mii lea ceggejuvvon muitun norgalaččaide geat gahčče Koreasoađis.

Gudnieatnama guossástallan loahpahuvvui Wall of Remembrance luhtte, masa leat čállojuvvon daid 40.895 gahččan soalddáhiid namat geat eai lean koreánalaččat, geat gahčče Koreasoađis.

Bearjadaga miessemánu 11. beaivvi: Ulsan

Ulsan, gos ásset millijuvnna olbmo, lea 70 kilomettara davábealde Busana. Dáppe finai Ruvdnaprinsabárra EUKORis – mii lea okta máilmmi njunuš rederiijain mii fievrreda biillaid ja eará fierri gálvvuid – ja ovdagaskabeaivvi soai jotkkiiga ain fitnodagaid luhtte fitnama, ja finaiga Hyundai Heavy Industries (HHI). Ollu norgalaš fitnodaga leat HHI vuolitleverandørat – mii lea máilmmi stuorámus skiipahuksenfitnodat. Norgga fitnodagat vuvdet deike earet eará málá, mohtorosiid ja eará teknihkalaš rusttegiid.

Miessemánu 17. beaivvi-doalut

Norgalaččat geat ásset Busan/Ulsan birrasiin lávejit árbevirolaččat ávvudit miessemánu 17. beaivvi. Eanas norgalaččat Lulli-Koreas ásset dáin guovlluin danin go dáppe lea maritime doaibma. Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit leigga mielde dán jagi ávvudeamis, mii lágiduvvui nugo dábálaččat ge, miessemánu 17. beaivvi sárdni, lávlagat ja stoahkamat mánáide.

31.01.2009

Del denne artikkelen på Facebook eller Twitter